Tietoa Romaniasta

Romania oli vuosina 1965-1989 kommunistinen valtio ja Nicolae Ceausescun johtama diktatuuri. Joulukuun 1989 vallankumouksessa Ceausescu ja hänen vaimonsa Elena teloitettiin. Ion Iliescu, Kansallisen pelastuksen rintaman johtaja, valittiin maan ensimmäiseksi presidentiksi toukokuussa 1990. Maa kärsi kovan taloudellisen kriisin 90-luvulla diktatuurin romahtamisen jälkeen.

Vuonna 2004 Romania liittyi kansainväliseen puolutuslittoon NATO:n, mitä seurasi liittyminen Euroopan Unioniin vuonna 2007. Vaikka korruptiota on yritetty kitkeä pois EU:n jäsenyysvaatimusten vuoksi, vuoden 2023 Transparency Internationalin korruptioindeksin mukaan Romania sijoittui sijalle 63 ollen Euroopan kolmanneksi korruptoitunein maa. Vuonna 2025 julkaistussa Economist Intelligence Unitin demokratiaindeksissä Romania määriteltiin demokraattisen ja autoritaarisen valtion sekamuodoksi.

Ongelmina köyhyys ja syrjintä

Vaikka taloudellinen kasvu on Romaniassa ollut 2000-luvulla kohtuullisen hyvää, taloudellinen epätasa-arvo on maassa suuri ongelma. Romaniassa köyhyys on vähentynyt viime vuosina, mutta noin 30 % väestöstä joko elää köyhyydessä tai sosiaalisesti syrjäytyneenä, tai on vaarassa pudota köyhyyteen/syrjäytyä (Eurostat, 2023). Maaseudulla tilanne on pahempi kuin kaupungeissa.

Toisen ison humanitäärisen ongelman muodostaa romaniväestö, joka on Romanian suurin ja syrjityin vähemmistö. Viralliset luvut puhuvat n. 600 000 – 1 850 000 romanista (eri lähteet antavat eri arvioita, sillä moni ei ilmoita romanitaustaansa). Syrjintä, koulutuksen puute ja työttömyys ovat suuria ongelmia, ja romanilapsista suuri osa jää edelleen vaille koulutusta, ja lukutaidottomuus on yleistä.

Romanian lapset

UNICEFin mukaan yli 47 000 lasta oli vuonna 2022 Romanian valtion suojelujärjestelmässä, mukaan lukien lastenkodit, sijaisperheet ja erityisasumisyksiköt. Lastenkotien olosuhteet ovat parantuneet osittain kansainvälisten järjestöjen avulla, mutta puutteita on edelleen mm. koulutuksessa, terapiassa ja sosiaalipalveluissa.

Kansainväliset adoptiot ovat edelleen käytännössä estettyjä. Kansallinen adoptio on mahdollista, mutta byrokraattinen ja pitkä prosessi – kestää edelleen keskimäärin 3–5 vuotta.

Virallisesti katulapsia on vain muutamia satoja, mutta kenttäarvioiden mukaan Bukarestissa yksin voi elää jopa 1000–1500 katulasta. Lapsityö on edelleen ongelma erityisesti romaniyhteisöissä, missä lapset kerjäävät, keräävät romua tai tekevät kotitaloustöitä.

Ihmiskauppa

Romania on edelleen yksi EU:n suurimmista ihmiskaupan lähtömaista. Vuonna 2022 Romanian viranomaiset rekisteröivät 535 uhria, joista noin 70 % oli naisia ja 20 % alaikäisiä. Uhrien hyväksikäyttömuodoista yleisin oli seksuaalinen hyväksikäyttö.

Romanian hevoset

Maaseudulla hevoset ja aasit ovat yhä tärkeä osa ihmisten toimeentuloa. Monen köyhän perheen elanto ja toimeentulo riippuu heidän omistamastaan hevosesta tai aasista. Paradoksaalisesti monet eivät käsitä, että tämä riippuvuussuhde kannustaa pitämään eläimestä mahdollisimman hyvää huolta, jolloin se jaksaa palvella omistajaansa pitkään ja tehokkaasti. Kun rahaa on vähän, eläimen hyvinvoinnista tingitään ensimmäisenä. Viime vuosina rehun hinta on noussut Romaniassa huomattavasti, minkä seurauksena hevosia ja aaseja on hylätty talven tullen pelloille pärjäämään omillaan – valtaosa hevosista, jotka kärsivät tämän kohtalon, paleltuvat kuoliaaksi tai menehtyvät nälkään.

Joutuessaan liikenteen sekaan, hylättynä tai ei, hevoset ja aasit päätyvät usein liikenteen uhreiksi. Seuraukset ovat monesti kohtalokkaat, mutta yleisen välinpitämättömyyden vuoksi vakavasti loukkaantuneet eläimet jäävät tien varsiin kuolemaan hitaasti verenhukkaan.

Kaikki laiminlyönnit muuttuvat entistä vakavammiksi, kun otetaan huomioon hevosten vakava aliravitsemus, erittäin raskas työ sekä kovat asfalttitiet, joilla ne joutuvat päivittäin vetämään valtavia taakkojaan. Moni hevonen vajoaa vetämänsä taakan alle, eikä enää nouse ylös.

Romanian koirat

Arviot kulkukoirien määrästä vaihtelevat paljon, mutta uusimpien arvioiden mukaan Romaniassa elää noin 500 000–600 000 kulkukoiraa (jotkut lähteet mainitsevat jopa 2,5 miljoonaa katukoiraa). Laki vuodelta 2013, joka sallii kunnallisten tarhojen lopettaa kiinniotetut koirat 14 päivän jälkeen, on edelleen voimassa. Käytännöt vaihtelevat kaupungeittain: osa kunnista yrittää toteuttaa sterilointiohjelmia ja yhteistyötä järjestöjen kanssa, mutta ongelmana ovat edelleen epäinhimilliset olot kunnallisissa tarhoissa ja heikko valvonta. Lue lisää Romanian koirista.

Asenne kulkukoiriin ja eläimiin yleensäkin on edelleen suomalaisin silmin katsottuna hyvin karu. Suuri osa väestöstä kohtelee vapaana kuljeskelevia koiria piittaamattomasti, ja valitettavasti eläimiin kohdistuu myös aivan tahallista väkivaltaa.

Eläinten tilanne jatkuu vaikeana. Vapaaehtoisten vetämät koiratarhat, kissalat ja tallit ja tekevät työtään aina liian vähin resurssein. Autetaan heitä työssään! Lahjoita sinäkin Romanian koirille tai ryhdy kummiksi eläimelle!