Voiko Romanian eläinsuojeluyhdistyksiin yleisesti luottaa?

Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Kuten kaikilla hyväntekeväisyyden osa-alueilla, myös eläinsuojelussa valitettavasti löytyy epäeettisiä toimijoita. Epäeettisyys voi Romanian eläinsuojelussa tarkoittaa mm. sitä, että lahjoituksia käytetään eri kohteeseen kuin mitä keräyksessä mainitaan tai pahimmassa tapauksessa ihan muuhun kuin eläimiin.

Suurin osa Romanian eläinsuojelijoista on hyvätahtoisia. Hyvätahtoinen ei kuitenkaan aina ole sama asia kuin eettinen. Romanialaisten näkemys eläinten kärsimyksestä on aika lailla erilainen kuin meidän suomalaisten, ja esimerkiksi eläinten eutanasia on hyvin kiistanalainen puheenaihe. Osa Romanian eläinsuojelijoista ei käytä eutanasiaa edes vakavissa sairaustapauksissa.

KKY ei ota kantaa yksittäisten eläinsuojeluyhdistysten luotettavuuteen, sillä osaamme arvioida vain sellaisia tahoja, joista meillä on jonkinlainen henkilökohtainen kokemus.

Alle on kuitenkin kerätty erilaisia varoitussignaaleja:

koiria ei steriloida. Koirien, erityisesti narttujen mutta yhtä lailla urosten, on aina oltava steriloituja / kastroituja tarhaympäristössä. Se on perushoidon jälkeen ehdottomasti tärkein asia.

koirien lukumäärä kasvaa hillittömästi. Jokaisella tarhalla on maksimikapasiteetti eli se koiramäärä, jonka kyseinen eläinsuoja pystyy ylläpitämään niin, että koirat eivät joudu kärsimään turhaan. Jos otetaan jatkuvasti lisää koiria tarhalle ilman lisäresursseja, saattaa kyseessä olla koirankeräilijä.

koiria ei lopeteta. Ei ole eettistä toimintaa pitää koiria elossa hinnalla millä hyvänsä, myös kroonisesti sairaita koiria, jotka voivat kärsiä hyvinkin paljon ja jotka kuolevat usein itsekseen kopinnurkkaan kenenkään huomaamatta. Myös vammautuneita koiria on Romaniassa paljon, ja tarhoilla erityisen paljon. Uskomme, että esim. sokeat tai kolmijalkaiset koirat voivat elää erittäin iloisen koiranelämän, mutta joillakin tarhoilla pidetään myös vakavampia tapauksia, kuten neliraajahalvaantuneita koiria. On myös tärkeää suhteuttaa koiran vamman tai sairauden aste siihen elintasoon, joka koiralle voidaan tarjota. Diabeetikkokoiran hoito ei ole mikään ongelma, kun koira on lemmikki, mutta tarhaoloissa on mietittävä uudelleen, voidaanko koiralle todella taata hoito, jota se tarvitsee jokaisena elämänsä päivänä.

koiria ei anneta adoptioon. Kaikki tarhat eivät anna koiria adoptioon, varsinkaan ulkomaille, mutta jotkut eivät edes kotimaahan. Jos eläimille ei toivota parempaa elämää oman kodin muodossa, on aina syytä kysyä, miksi. Rakkaus ei poista koirien stressiä, kun ne viettävät epälajityypillistä elämää tarhaolosuhteissa. Koirien adoption vastustaminen on myös merkki koirakeräilystä.

koirien oloihin ei suostuta tekemään muutoksia ulkomaisen kumppanin pyynnöstä tai uuden tiedon valossa. On selvää, että kaikilla romanialaisilla eläinsuojelijoilla ei ole aikaa kouluttautua ja viettää tuntikausia internetissä etsimässä tietoa parhaista populaationhallintametodeista tai koiratarhan ylläpidosta. Asenteet myös muuttuvat hitaasti, ja kulttuuriset ja uskonnolliset kysymykset vaikeuttavat keskustelua isoista kysymyksistä kuten eutanasiasta, mutta jos yhdistys ei kiinnostu parantamaan eläintensä hyvinvointia yksinkertaisilla (ja usein huokeilla) keinoilla kuten tehokkaalla puhdistuksella, sairaiden eristämisellä jne., se ei vaikuta olevan eläinten asialla.

Romaniassa on paljon apua tarvitsevia yhdistyksiä, ja suurin osa niistä on varmasti luotettavia. Kannattaa kuitenkin aina tutustua kohteeseen mahdollisimman hyvin, mikäli haluaa olla varma siitä, etteivät lahjoitukset tue toimintaa, jota ei voida lukea eläinsuojeluksi. 

© 2012 Kodittomien koirien ystävät | Hemlösa hundars vänner | Friends of Homeless Dogs | info@koirienystavat.com