2.4.2012: 4.4. muistetaan maailman kodittomia eläimiä

Maailmassa elää tällä hetkellä yli miljardi koditonta, domestikoitua eläintä. Kansainvälisenä kodittomien eläinten päivänä 4.4. Kodittomien koirien ystävät ry (KKY) haluaa muistuttaa suomalaisia tästä ilmiöstä, joka aiheuttaa suurta kärsimystä ja taloudellisia tappioita kaikkialla maailmassa.

Suurimman kodittomien eläinten ryhmän muodostavat kulkukissat, joita on tunnetusti myös Suomessa. Kodittomien kissojen lukumäärää on mahdotonta arvioida täsmällisesti, mutta Maailman eläinsuojeluliiton WSPA:n mukaan kulkukissoja on yli puoli miljardia. Hyvänä kakkosena tulevat koirat, joita arvioidaan elävän kodittomana tai ei-toivottuna maapallollamme 475 miljoonaa yksilöä. Se on 75 % koko maailman koirapopulaatiosta.

Suomalaisittain vieraampia hylättyjä eläimiä ovat hevoset ja aasit, joiden hylkääminen on yleistä niissä maissa, joissa niitä käytetään työjuhtina. Lisäksi kodittomiksi eläimiksi lasketaan kaikki löytöeläintaloissa asuvat hylätyt lemmikit.

Turvattomuutta ilman rajoja

Korkeasaaren eläintarhan entinen johtaja, eläinfysiologian dosentti Seppo Turunen on viime aikoina kritisoinut julkisuudessa lemmikki-instituution nurjia puolia sekä eläinten itsensä että luonnon kannalta. Lemmikkikulttuuri onkin monin tavoin epäonnistunut ja aiheuttaa pelkästään Yhdysvalloissa vähintään viiden miljoonan terveen koiran kuoleman pelkästään hylkäyksien seurauksena maan koiratarhoilla.

KKY haluaa kuitenkin muistuttaa, että ihmistä vailla elävän seuraeläimen elämä on sekään ani harvoin vapauden juhlaa. Erilaiset sairaudet, ravinnon ja veden puute sekä ihmisten toimet rajoittavat eläinten elinpiiriä ja tekevät niiden lyhyeksi jäävästä elämästä usein jatkuvaa, lohdutonta selviytymistaistelua. Kulkukoiran keski-ikäkin jää 3-4 vuoteen.

Ihmisten suhtautuminen irtonaisiin eläimiin on kulttuurisidonnaista, mutta positiivinenkin asenne muuttuu helposti kielteiseksi. Erityisesti rabieksen eli vesikauhun pelko johtaa vuosittain eri puolilla maailmaa verisiin vainoihin, ja WSPA laskeekin noin 20 miljoonan koiran kuolevan joka vuosi rabieksen torjumiseksi. Tappamiseen turvaudutaan, vaikka Maailman terveysjärjestö ei näekään sen ratkaisevan ongelmaa.

Yleistäen voidaan myös sanoa, että eläinlajin arvo kärsii ihmisten silmissä aina inflaation, kun se elää ihmisasutuksen keskellä kontrolloimattomana. Sen kärsimykselle sokeudutaan, ja syntyy lumipalloefekti, jossa valmiiksi kadulla elävät eläimet madaltavat kynnystä uusille hylkäämisille.

Kulkukoiria turistikohteissa

Eläinsuojelullisesta näkökulmasta länsimaiden ulkopuolella järjestettävät yleisötapahtumat ovat ongelmallisia kulkukoira- ja -kissapopulaatioiden kannalta. Niiden edellä kaupunkien katuja siivotaan poikkeuksetta myrkyttämällä, ampumalla tai muuten tappamalla irtokoiria. Esimerkiksi toukokuussa Azerbaidzanissa järjestettävät Euroviisut sekä Puolan ja Ukrainan yhdessä isännöimät jalkapallon EM-kilpailut ovat vaatineet julmalla tavalla maan kulkukoirien hengen. Kyse on puhtaasta imagopesusta, ja yleisötapahtuman jälkeen kadut jälleen täyttyvät koirista.

Monet suositut turistikohteet kuten Thaimaa, Turkki, Kreikka, Bulgaria ja Egypti ovat niin ikään eläinsuojelijoiden boikottilistalla, sillä kyseisissä maissa kulkukoirien kohtelu on raakaa ja häikäilemätöntä. Espanjassa ja Portugalissa lemmikkien hylkääminen johtaa koirien tulvimiseen kaduille. Pelkästään Aurinkorannikolla hylätään vuosittain 10 000 koiraa kodittomuuden vuoksi. Thaimaa ja Vietnam ovat kuuluisia kammottavasta koiranlihabisneksestä, johon sisältyy pitkät kuljetusmatkat täyteen ahdetuissa tiloissa sekä raaka teurastus.

Turistin kannattaa muistaa, että matkailusta elävien alueiden asukkaat osaavat toimia epäeettisesti eläimiä kohtaan ulkomaalaisten katseilta salassa.  Matkaajan onkin vaikea saada todellista kuvaa maan eläinsuojelutilanteesta.

Toisaalta esimerkiksi Intiassa, Balilla ja Meksikossa sekä KKY:n toiminta-alueella Romaniassa kulkukoiria steriloidaan järjestelmällisesti. Steriloitu koira merkitään värikkäällä korvamerkillä. Tällaisia koiria tai kissoja nähdessään turistin kannattaa antaa positiivista palautetta kaupungille.

Ihmisen vastuu

Kodittomat eläimet eivät tipu taivaalta, vaan ne ovat kaikki ihmisen hylkäämiä kotieläimiä tai sellaisten jälkeläisiä. Hylkääminen saattaa johtua yhteiskunnallisesta muutoksesta kuten kaupungistumisesta, luonnonkatastrofeista, jotka erottavat ihmiset ja kotieläimet toisistaan, tai yleisestä välinpitämättömyydestä.

Ihminen on avainasemassa myös kulkukoirien ylläpidossa. Eläimet eivät nimittäin menestyisi kodittomina näinkään hyvin ilman ihmisten välillistä ja välitöntä apua, esimerkiksi puutteellista jätehuoltoa, joka takaa niille ravinnon. Lisäksi eläinsuojelijat usein keskittyvät vain ruokkimaan kodittomia eläimiä, jolloin niistä tulee entistä lisääntymiskykyisempiä, ja ongelma syvenee.

Kulkukoiraongelma onkin ihmisten aiheuttama ongelma. Siksi myös muutoksen on lähdettävä ihmisistä.

Steriloi ja anna koti

Valistus on avainasemassa kaikessa kulkueläintyössä. Asenteiden muutos on kuitenkin hidasta, joten muutakin on tehtävä eläinten auttamiseksi.

Suurin eläinsuojeluteko, jonka koira- ja kissaylipopulaatiolle voi tehdä, on steriloida terveet eläimet. Esimerkiksi Intian koirapopulaationhallintatyö osoittaa, että eläinten lukumäärää voi vähentää nimenomaan syntyvyyttä säätelemällä, ei tappamalla.

Kuudessa vuodessa yksi kulkukoiranarttu tuottaa jälkeläisineen 67 000 pentua ja kissa satojatuhansia poikasia. Koirat ja kissat lisääntyvät siis tahdilla, johon tappaminen ei yllä.

Viime aikoina Suomessa yleistynyt ilmiö on myös kodittoman koiran adoptio. Se onkin parhaimmillaan erinomainen tapa tasapainottaa yksilön kohdalta vieraan maan koiraylipopulaation ja oman kotimaan lemmikkien kysynnän välistä kuilua ja pelastaa yksi elämä.

Toiminta vaatii kuitenkin vankkaa asiantuntemusta, jotta pelastustoiminta ei koidu suomalaisten eläinten haitaksi. Adoptio edellyttää myös ehdotonta sitoutumista ja koirakokemusta koiran vastaanottavalta kodilta.   

Vaikka kulkukoirat ovat tällä hetkellä kehitys- ja kehittyvien maiden ongelma, se ei tarkoita sitä, etteivätkö ongelman jotkin muodot voisi yltää Suomeen asti. Siksi eläimen hankinta pitää aina olla tarkoin harkittu teko, aina siitä lähtien, mistä ja millaisen eläimen hankkii. Pentutehtaiden ja pimeiden pentujen ostamatta jättämisestä on hyvä aloittaa.

Lisätietoa:
Marianna Lammi, marianna@koirienystavat.com, puh. 050 400 3552
tiedottaja, Kodittomien koirien ystävät ry
www.koirienystavat.com

KKY toimii Etelä-Romaniassa ja kohdistaa apunsa kodittomiin ja omistettuihin koiriin, kissoihin, hevosiin ja aaseihin sekä varattomiin perheisiin ja vammaisiin lapsiin. 

© 2012 Kodittomien koirien ystävät | Hemlösa hundars vänner | Friends of Homeless Dogs | info@koirienystavat.com