Lainsäädäntö
HISTORIAA
Ennen vuotta 2001: Romaniassa ei ollut minkäänlaista lakia koskien eläintensuojelua tai kulkukoiratilanteen hallintaa.
2001: Hallituksen pikainen päätöslauselma 155/2001, hyväksytty lailla 227/2002 koskien kulkukoiratilanteen hallintaa. Päätös kuuluu, että kulkukoirat tulee pyydystää ja pitää kunnallisella tarhalla. Ellei kukaan hae koiraa seitsemän päivän kuluessa, koiran saa adoptoida yksityinen ihminen tai eläinsuojeluorganisaatio. 14 päivän jälkeen kiinniottamisesta koira lopetetaan inhimillisin keinoin ja vain eläinlääkärin toimesta. Koirien ruumiita ei saa käyttää nahan, lihan, rasvan, proteiinin, lihaluujauhon tai muiden tuotteiden valmistuksessa. Paikalliset eläinsuojeluyhdistykset saavat osallistua koirien tarhaukseen sekä hoitotoimenpiteisiin ja sterilointiin, adoptioihin ja lopetuksiin, mikäli haluavat. Koiratappeluihin osallistuminen tai niiden järjestäminen on kiellettyä, eikä koirille saa aiheuttaa tuskaa tai kärsimystä. Eläinlääkintä- ja elintarviketurvallisuusviraston (ANSVSA) tarkastajat määräävät sakkoja tämän päätöksen rikkomisesta.
2002: Hallituksen pikainen päätöslauselma no. 55/2002, hyväksytty lailla 60/2003 koskien vaarallisia tai aggressiivisia koiria. Koiratappeluiden järjestäminen, niihin osallistuminen tai harjoitteleminen on kielletty ja voi johtaa vankilatuomioon. Vaaralliset koirat (tappelukoirat sekä muut laissa mainitut rodut) pitää steriloida sekä tunnusmerkitä tatuoinnilla tai mikrosirulla.
2004: Laki nro. 205/2004 koskien eläinten suojelua. Laki tarjoaa tarvittavat keinot taata eläimille riittävät elinolosuhteet ja hyvinvoinnin, oli niillä omistajaa tai ei. Kulkukoirakannan kontrollointi Romanian alueella tapahtuu määrätyn ohjeistuksen mukaan. Eläimen omistajan on annettava eläimelle riittävästi ruokaa ja vettä, suojaa, liikkumistilaa, hoivaa ja huomiota. Omistaja ei saa kohdella eläimiään huonosti, esimerkiksi lyömällä, kiduttamalla tai aiheuttamalla muuten eläimelle kipua tai kärsimystä. Eläinlääkintä- ja elintarviketurvallisuusvirasto ja sisäministeriö toimivat tämänhetkisen lain toimeenpanijoina ja vastaavat rangaistusten langettamisesta (lain loukkaaminen katsotaan rikkomukseksi).
2004: Hallituksen päätös 955/2004 – Kehykset säännöksiin julkisten palveluiden järjestämisestä ja toteuttamisesta julkisten sekä paikallisten yksityisten tahojen etujen mukaisesti. Julkisilla varoilla tulee:
- laatia ja vakiinnuttaa ohjeet kulkukoirien kuljetukseen, hoitoon ja hävittämiseen.
- varmistaa koiran suojeleminen Euroopan eläinsuojelunormiston* mukaisesti.
- koota kulkukoiria, joista asukkaat tekevät kirjallisen valituksen.
- hoitaa koiria, rokottaa ja suorittaa niille loishäädöt, steriloida ja rekisteröidä koirat.
- luovuttaa eläimet uuteen kotiin maksua vastaan tai maksutta eläinsuojelujärjestölle.
- palauttaa koirat löytöpaikalleen, mikäli yhteisö tai paikallinen ryhmä sitä vaatii ja vahvistaa kirjallisesti ottavansa vastuun steriloidusta ja rokotetusta koirasta.
* Euroopan eläinsuojelunormisto = koirat nähdään yhteisöllisiksi eläimiksi, minkä vuoksi niiden tappaminen muualla kuin siihen erikoistuneissa laitoksissa, samoin kuin koirien kiinniottaminen, kaltoinkohtelu ja koiratappeluiden järjestäminen ovat kiellettyjä .
2008: Laki nro. 9/2008 joka muuttaa ja täydentää lakia nro. 205/2004 koskien eläinten suojelua. On kiellettyä tappaa koiria, kissoja ja muita eläimiä paitsi eläimiä joilla on eläinlääkärillä todettu parantumaton sairaus. Eläinrääkkäys (tappaminen, hylkääminen, laiminlyöminen tai kiduttaminen, luonnonvaraisten tai kesyeläinten ampuminen, fyysinen tai psyykkinen rääkkääminen millään tavalla sekä lemmikkieläimen ulkonäön muokkaaminen muutoin kuin eläinlääkinnällisessä prosessissa) on rikos, joka voi johtaa sakko- tai vankeustuomioon.
MITÄ LAKI SANOO KULKUKOIRISTA?
Tammikuussa 2008 uusitussa eläinsuojelulaissa sanotaan selvästi, että tervettä koiraa ei saa tappaa, oli sillä omistajaa tai ei. Lain ensimmäisessä pykälässä kuitenkin todetaan että kulkukoirien hallintaan on olemassa erillinen lainsäädäntö. Ainoa laki koskien kulkukoirien hallintaa on tällä hetkellä 227/2002 joka perustuu hätäratkaisuun 155/2001, jonka mukaan kulkukoiria pitää tappaa. Nämä kaksi siis ovat räikeässä ristiriidassa keskenään, ja muutama kaupunginjohtaja Romaniassa on yrittänyt perustella kulkukoirien tappo-ohjelmaa juuri tällä verukkeella. Asian yleinen tulkinta on kuitenkin se, että myöskään kulkukoiria ei saa tappaa, koska lait menevät päätöslauselmien edelle. Tätä tulkintaa puoltaa myös Eläinlääkintä- ja elintarviketurvallisuusvirasto ANSVSA, joka käytännössä valvoo eläinsuojelulain noudattamista sekä asettaa rangaistukset.
AJANKOHTAISTA LAIN KEHITTELEMISESSÄ
Koska nykyinen laki kulkukoirien hallinnasta on ristiriidassa eläinsuojelulain kanssa, on selvää että se tulisi uusia. Senaatti hyväksyi jo joulukuussa 2007 yksimieleisesti kaksi tärkeää ehdotusta eläinsuojelulain sekä kulkukoirien hallintaa koskevan lain edistämiseen. Muutamaa päivää myöhemmin edustajainhuone hyväksyi uuden ehdotuksen eläinsuojelulaista, mutta tämä kulkukoiria koskeva lakiehdotus on edelleen edustajainhuoneen osalta käsittelemättä. Kyseinen ehdotus, joka totaalisesti uusisi vanhan lain 277/2002, jonka mukaan kulkukoiria saa tappaa, pitää sisällään mm. kulkukoirien TNR (trap-neuter-return) -ohjelman, tarhatiloja koirille, joita ei voi palauttaa kadulle, sekä tiloja hylätyille tai takavarikoiduille eläimille (pitäen sisällään myös hevosia ja aaseja). Odotamme siis edelleen edustajainhuoneen hyväksyntää tälle lakiehdotukselle.
EUROOPAN UNIONIN LAINSÄÄDÄNTÖ
Koska Romaniasta tuli Euroopan Unionin jäsen vuonna 2007, EU:n lait ja säädökset koskevat luonnollisesti myös Romaniaa. Vuonna 1997 allekirjoitetusta Amsterdamin sopimuksesta lähtien EU:n lainsäädäntöön on kuulunut myös eläinten kohtelua koskevia lakeja. Sopimuksessa todetaan että eläin on tunteva olento, jonka hyvinvointi halutaan huomioida maatalouden, kuljetusten, EU:n sisäisen kaupan sekä tieteellisen tutkimuksen toimintaohjeissa. Ongelmaksi kulkukoirien kohdalla muodostuu, että ne eivät kuulu yllä mainittuihin ryhmiin ja EU-komissio on kerta toisensa jälkeen antanut lausunnon, että EU ei voi puuttua lemmikkieläimiä koskeviin lainsäädäntöihin ja esimerkiksi kulkukoirien hallinta kuuluu yksinomaan jäsenvaltioiden toimivallan piiriin. EU:lla näin ollen ei ole lainkaan asetuksia tai direktiivejä koskien esim. kulkukoirien kohtelua tai koiratarhojen standardia.
MITÄ ME TEEMME?
Koska Save the Dogs tuntee Romanian maan tavat ja kulttuurin, luotamme täysin Save the Dogsin poliittisiin päätöksiin emmekä varsinkaan paikallisella tasolla tee omia aloitteita vaan olemme ainoastaan tukemassa Save the Dogsin linjaa, koska tämän aihepiirin tilanteet ovat aina erittäin herkkiä. Meidän pääasiallinen tehtävämme poliittisella tasolla on sittenkin valistustyö sekä Suomessa että ulkomailla ja suuri osa siitä koskee Euroopan Unionin lainsäädäntöä. Työhömme kuuluu myös vetoomukset, mielipideilmaisut ja raportointi sekä yhteistyö erilaisten organisaatioiden kanssa Euroopassa ja maailmalla. Kodittomien koirien ystävät ry on jäsenenä Pets in Europe -järjestössä, jonka tarkoitus on mm. ajaa läpi myös lemmikkieläimiä koskevaa lainsäädäntöä EU:ssa.
Save the Dogs osaltaan tekee paljon poliittista työtä niin Romaniassa kuin koko Euroopassakin. Save the Dogs oli mukana työryhmässä, joka valmisteli eläinsuojelu- sekä kulkukoiralain uudistamisehdotukset senaatille ja on täten osatekijänä siihen, että Romaniassa uusittiin eläinsuojelulaki 2008 alussa. Save the Dogsilla on myös vahvat poliittiset yhteydet Italiassa, mm. Franco Frattiniin, Italian ulkoministeriin ja entiseen EU-komissaariin, joka on ollut Save the Dogsin tukija jo monta vuotta ja antanut Save the Dogsille tukea ja apua, kun siihen on ollut tarvetta. Save the Dogs osallistuu aktiivisesti keskusteluihin ja mielenosoituksiin koskien eläinsuojelulakia ja lobbaa tietenkin koko ajan myös paikallisia poliitikkoja Constantan läänissä, missä järjestö sijaitsee. Save the Dogs on niin ikään Pets in Europe -järjestön jäsenyhdistys.
Romanian eläinsuojelulain voit lukea kokonaisuudessaan tästä (englanniksi).


.jpg)
.jpg)
.gif)

.jpg)


.jpg)


