Miksi tappaminen ei ratkaise kulkukoiraongelmaa?

suomi

Suomessa metsästyskulttuuri on vahva, ja se osaltaan vaikuttaa siihen, että Suomessa koirien lopettamiseen uskotaan melko vahvasti keinona hallita eläinpopulaatiota (minkä lisäksi moderni metsästys luo ehkä kuvan nopeasta kuolemasta). Yksi suomalaisten useimmin esittämistä kysymyksistä on, miksi koiria ei kannattaisi yksinkertaisesti lopettaa.

Toisin kuin suurpetoja tai hirviä, joita ei ole tarkoituskaan hävittää kokonaan ja jotka halutaan säilyttää osana maamme luontoa, koirien populaatiota ei haluta ainoastaan kontrolloida vaan poistaa kaduilta. Koira lisääntyy erittäin tehokkaasti ja sopeutuu hyvin erilaisiin olosuhteisiin, joten koirapopulaation leviämistä on mahdotonta kontrolloida rajoittamatta koirien syntyvyyttä. Ainoa tapa ratkaista kulkukoiraongelma pysyvästi on siis steriloida kulkukoiria niin kauan, kunnes niiden määrä alkaa hiljalleen laskea.

Tappamista on Romaniassa harjoitettu milloin enemmän, milloin vähemmän järjestelmällisesti, ja tuloksena on miljoonapäinen kulkukoirapopulaatio. Tappaminen ei siis toimi, vaikka se saattaisikin ensitarkastelussa vaikuttaa tehokkaalta keinolta.

Tappamisen vaikutus rajautuu tiukasti tapettuun yksilöön. Yksittäisestä kaupungista on mahdotonta pyydystää aivan jokaista koiraa, jolloin muutamalle selviytyjälle jää kaikki se ravinto, joka ennen jaettiin satojen tai tuhansien kesken. Merkittävä lisäravinto merkitsee parempaa hedelmällisyyttä sekä pienempää pentukuolleisuutta. Vapaat tunkiot ja jätteet houkuttavat paikalle myös lähiympäristöjen koiria, joita vahvalla kädellä harvennettu kaupungin oma kanta ei voi pitää loitolla. Rabiesmaissa kuten Intiassa näissä tilanteissa kasvaa aina riski, että uudet koirat tuovat alueelle myös rabieksen.

Sterilointiohjelma sen sijaan kokoaa koirat steriloitavaksi, minkä jälkeen ne palautetaan kadulle, omille reviireilleen. Koira ei lisäänny, mutta ei myöskään jätä omia resurssejaan muiden käytettäväksi vaan puolustaa ravintoaan muilta koirilta.

Steriloitu koira saa korvaansa korvamerkin, joka viestittää ympäristölle, että koira on lisääntymiskyvytön, rokotettu rabiesta vastaan ja saanut loishäädöt. Sterilointiohjelmalla on erittäin positiivisia vaikutuksia myös yleiseen turvallisuuteen ja hygieniaan, sillä kastroidut urokset tappelevat vähemmän oman hormonitoimintansa ja narttujen hormonitoiminnan tasoituttua.

© 2012 Kodittomien koirien ystävät | Hemlösa hundars vänner | Friends of Homeless Dogs | info@koirienystavat.com