Frequently Asked Questions - Yleistä tietoa KKY:n adoptiotoiminnasta

suomi

Kodittomia koiria on maailmassa niin paljon ja ne lisääntyvät niin hurjaa vauhtia, että adoptio ei kykene ratkaisemaan ongelmaa. KKY:n tarkoitus ei missään nimessä olekaan ulkoistaa Romanian ongelmaa Suomeen, vaan adoptiot ovat tarkoin harkittu keino auttaa koirayksilöä, pelastaa koiran henki ja muuttaa sen elämä. Adoptioissa KKY:n prioriteetti on aina ollut laatu, ei milloinkaan määrä. Kauttamme tuleekin koiria Suomeen varsin hillitysti, keskimäärin 30–40 vuodessa.

Koirien adoptiot ulkomaille ovat tärkeä osa yhteistyökumppanimme Save the Dogsin toimintaa, sillä ilman niitä koiratarhat Romaniassa täyttyisivät

nopeasti äärimmilleen, kulkukoiria ei voitaisi ottaa tarhalle steriloitavaksi eikä uusia hädänalaisia koiria pelastaa sinne tervehtymään. Steriloinnit ovat tehokkain tapa ratkaista kulkukoiraongelma pysyvästi, ja siksi sterilointiohjelman jatkuminen on hyvin tärkeää.

Tarhaolot eivät sovellu koiralle kuin väliaikaisjärjestelynä. Maailman tasokkaimmillakin koiratarhoilla koirat kärsivät stressistä ja kyvyttömyydestä toimia lajityypillisellä tavalla. Tästäkin syystä koirien adoptio on eettistä toimintaa.

Kaikkia koiria ei tietenkään laiteta adoptio-ohjelmaan. Jotkin koirista ovat liian arkoja tai aggressiivisia kuntoutuakseen adoptiokelpoisiksi eivätkä myöskään kestä tarhaelämää.  Tällöin eutanasia on paras mahdollinen eläinsuojeluteko.

Koirayksilölle hyvän, vastuullisen, rakastavan ja koiran lajityypillisiä tarpeita kunnioittavan kodin löytyminen muuttaa koko sen maailman, vaikka maailmaa se ei muuten muutakaan. Seuraava proosaruno kuvastaa hyvin sitä motivaatiota, jonka varaan rescuekoiratoiminta perustuu:

Vanha mies käveli rannalla aamunkoitteessa ja huomasi edellään kulkevan nuoren miehen, joka poimi käteensä rannalla olevia meritähtiä ja heitti ne takaisin mereen. Vanhuksen saavutettua nuoren miehen hän kysyi tältä, miksi tämä teki näin. Nuori mies vastasi, että rannalle joutuneet meritähdet kuolisivat, mikäli ne jätettäisiin makaamaan aamuaurinkoon.
“Rantahan jatkuu kilometreittäin ja meritähtiä on miljoonittain”, huomautti vanha mies.
“Mitä merkitystä työlläsi on?”
Nuori katsoi kädessään olevaa meritähteä, heitti sen turvaan mereen ja totesi:
“On sillä merkitystä - juuri tälle meritähdelle.”

Kirj. Irv Furman, suom. Helinä Ylisirniö 

suomi

Maailman koirista noin 75 % on kodittomia. Se merkitsee arviolta 475 miljoonaa koiraa, jotka joutuvat kärsimään huonosta tai olemattomasta ravinnosta, yleisestä turvattomuudesta ja lukuisista sairauksista. Rankka elämä vaatii veronsa, ja kulkukoiran keski-ikä vaihtelee kahdesta neljään vuoteen. Pentukuolleisuus on lisäksi tietyillä alueilla erittäin suurta. Ihmisten vainot ovat myös hyvin merkittävä uhka kodittomille koirille; rabieksen aiheuttaman uhan takia koiria tapetaan vuosittain 20 miljoonaa (lähde WSPA), niistä suurin osa erittäin epähumaanisti.

Maailman mittakaavassa voidaankin todeta kaksi asiaa:

1) kodittoman koiran adoptoiminen on eettinen teko silloin, kun oikea koti ja koira kohtaavat toisensa, sillä se osaltaan pienentää ylipopulaatiota ja kohentaa koirayksilön elämää huomattavasti.

2) Suomessa on kodittomia koiria varsin vähän suhteessa yleiseen tilanteeseen. Kodittomia koiria toki on (ja yksikin on liikaa), mutta ongelma ei ole räjähtänyt käsiin, kuten lähes kaikkialla Pohjoismaiden ulkopuolella.

KKY suosittelee varsinkin kokeneille koiraperheille kodittoman koiran adoptiota, oli kyseessä sitten suomalainen kodinvaihtaja tai ulkomainen rescuekoira.

Usein sanotaan, että koiria ei saisi tuoda ulkomailta Suomeen niin kauan kuin Suomessa on yksikin koditon koira. Vaikka jokainen koditon koira on tragedia itsessään, realistisesti ajateltuna on mahdotonta saavuttaa tilanne, jossa kodittomien koirien lukumäärä on nolla. Jo Zacharias Topelius sanoi aikoinaan, etteivät ihmiset voi milloinkaan niin hyvin, että nähtäisiin perustelluksi auttaa eläimiä. Sama pätee koiriin Suomessa ja ulkomailla – sillä erotuksella, että moniin maihin verrattuna Suomen kodittomien tilanne on hämmästyttävän hyvä. Ulkomailla miljoonia kodittomia koiria odottaa kuolemaa paljon pahempi kohtalo: pitkällinen sairastaminen surkeissa tarhaolosuhteissa. 

KKY kantaa suurta vastuuta adoptiotoiminnastaan niin Suomen kuin Romaniankin koiria kohtaan. Tämä vastuu sisältää tiukan valintaprosessin, ennen kuin koira saapuu uuteen kotiinsa Suomeen. Koiria ei missään nimessä haluta kuljettaa Suomeen kiertopalkinnoiksi. Yhdistyksen kautta adoptoidessa koiran omistaja saa vastuulliseen kasvattajaan verrattavan tuen taakseen koiran loppuelämäksi. Adoptoijalla on jopa velvollisuus pitää yhdistys ajan tasalla koiran kuulumisista.

Lisäksi kaikki KKY:n maahantuomat koirat on steriloitu tai kastroitu. Pidämme erittäin tärkeänä, että kodittomuudelta pelastuneet koirat eivät itse kasvata ylipopulaatiota missään päin maailmaa.

suomi

Tyypillinen adoptio-ohjelmaan otettu koira on päätynyt tarhalle jo pentuna. Pentuja hylätään tarhalle lähes joka päivä, vaikka ilmainen sterilointi on

tarjottu alueella koirille jo kymmenen vuoden ajan. Joskus pennut on vieroitettu emästään aivan liian varhain, ja pahimmassa tapauksessa pennut on lopetettava, koska niiden selviytymismahdollisuudet ovat olemattomat. Joskus taas pennut hylätään lähempänä länsimaista luovutusikää tai jopa emänsä kanssa. Tarhalla pentu elää niin pitkään, että se on voitu turvallisesti rokottaa ja steriloida, ja siirtyy sitten kotia etsivien joukkoon.

Moni pentu päätyy tarhalle myös kadulta. Pentujen pelastaminen katuelämältä on tärkeää, sillä kadulla pentukoiraa uhkaavat lukuisat sairaudet, aliravitsemus, ihminen ja toiset koirat.

Pennusta saakka tarhalla eläneet koirat eivät välttämättä ole kohdanneet väkivaltaa, mutta niiden äärimmäisen tärkeä sosiaalistumisjakso on ollut puutteellinen. Ne ovat saaneet ihmisten huomiota lähinnä hoitotoimenpiteiden yhteydessä ja ne tuntevat ainoastaan tarhaolosuhteet – eivät tavallisen kodin pölynimureita, televisiota tai esimerkiksi liikennettä.

Toisen ison adoptioon päätyvien koirien ryhmän muodostavat hylätyt lemmikkikoirat. Niistä osa hylätään suoraan tarhalle, osa poimitaan turvaan kadulta. Aikuisen, väljästikin omistetun lemmikin on hyvin vaikea oppia katujen tavoille, ja entiset lemmikit erottuvat kadulle syntyneistä koirista selvästi. Monet hylätyistä lemmikeistä ovat lisäksi pienikokoisia, mikä vähentää suoraan niiden selviytymismahdollisuuksia.

suomi

Kodittoman koiran tuominen toisesta maasta on yleisesti ottaen turvallisempaa yhdistyksen kautta, jolla on kokemusta maan yleisestä tilanteesta, maassa esiintyvistä sairauksista sekä asiantuntevaa henkilökuntaa paikan päällä.

Maahantuontimääräykset säädetään nykypäivänä EU:n taholta ja EU:n sisäinen yhtenäistäminen ei ole ollut edullista Suomelle, jonka eläintautitilanne on Euroopan parhaimpia. Kodittomien koirien ystävät tiedostaa, että lakisääteiset maahantuontimääräykset eivät ole riittäviä ja on näin laatinut oman terveysohjelman, joka sisältää pakollisten hoitojen lisäksi lukuisia muita rokotuksia, testejä ja toimenpiteitä.

Panostamme paljon koirien hyvinvointiin ja terveydenhuoltoon Romaniassa, alkaen siitä kun koira saapuu tarhalle, se tutkitaan ja laitetaan eristyksiin aina siihen saakka, että sen rokotusohjelma on valmis ja koira on steriloitu.

Tarhalla koirille annetaan kuukausittain loishäädöt, ja henkilökunta tarkkailee koirien kuntoa.

Terveysohjelma on kehitetty ja sitä kehitetään jatkuvasti yhdessä niin Suomen ja Romanian eläinlääkäreiden kuin muunkin maailman asiantuntijoiden avulla. Koirien terveys on ollut KKY:lle alusta alkaen prioriteetti. Koirien tuominen toisesta maasta ei ole täysin riskitöntä, ja kattavalla terveysohjelmalla pyrimme takaamaan mahdollisimman turvallisen tuonnin.

KKY on rekisteröitynyt Eviraan tuojaksi ja ilmoittanut maahantuomansa koirat Traces-järjestelmään jo vuodesta 2008. Yhteistyömme Suomen tulliin ja muihin viranomaisiin on aina sujunut ongelmitta, ja kunnioitamme heidän asiantuntemustaan ja tärkeitä neuvojaan, sillä meillä kaikilla on sama tavoite: Suomen eläinten terveystilanteen turvaaminen.

Lue lisää terveysohjelmastamme täältä.

suomi

Tämä on ikävä kyllä mahdotonta.

KKY on Eviraan rekisteröity koirien maahantuoja ja tekee Traces-ilmoituksen kaikista tuoduista koirista. Traces-menetelmään liittyy myös lähettävää tahoa koskevia velvollisuuksia: lähettävän tahon on oltava Tracesiin rekisteröity viejä lähtömaassa. Kaikki Romanian koiratarhat eivät yllä Traces-rekisteröinnin vaatimuksiin, ja ilman sitä koiria ei voi tuoda maahan, sillä se olisi salakuljettamista. Ja vaikka tarha olisikin Tracesiin rekisteröitynyt, emme kuitenkaan voi tuoda koiria meille tuntemattomilta tarhoilta. Olemme vastuussa koirien terveydestä sekä tuontimääräysten täyttymisestä tuonnin yhteydessä, ja näin ollen tuomme koiria sellaisilta tahoilta, joiden kanssa teemme yhteistyötä.

Varsinkin Facebookin kautta löytyy paljon romanialaisia koiratarhoja, jotka etsivät koteja koirilleen, ja on ihan mahdollista, että joskus voi löytää sattumalta juuri sen koiran, jota on itselleen etsinyt. Yksityiseen tuontiin liittyy kuitenkin aina riskejä, varsinkin jos tarhalla ei ole kokemusta koirien adoptoimisesta ulkomaille. Suosittelemme siis, että adoptoit koirasi jonkin suomalaisen koiria välittävän yhdistyksen kautta. Näin varmistat, että asiakirjat ovat varmasti aitoja ja oikeita sekä sen, että kaikki tuontimääräykset täyttyvät. Lue mielellään KKY:n ja Pelastetaan koirat ry:n yhteinen tiedote asiasta täältä.

suomi

Aivan pieniä pentuja ei tuoda Suomeen, sillä niitä ei ole ehditty vielä steriloida. KKY pitää erittäin tärkeänä, että kodittomuudelta pelastuneet koirat eivät itse kasvata ylipopulaatiota missään päin maailmaa.

Yhdistys ei myöskään koe kestäväksi toimintatavaksi tehdä adoptoijien kanssa ns. sterilointisopimuksia: on suuri riski, että koiranomistajat eivät lupauksestaan huolimatta steriloi koiraansa Suomessa, missä steriloinnin hinta on jopa yli kaksikymmenkertainen Romanian hintaan nähden.

Suomeen tulon kannalta on myös tärkeää, että koira ehtii käydä läpi koko rokotusohjelman, minkä jälkeen koiran terveys varmistetaan tarkkailemalla sitä tarhalla tarpeeksi kauan.

© 2012 Kodittomien koirien ystävät | Hemlösa hundars vänner | Friends of Homeless Dogs | info@koirienystavat.com