Frequently Asked Questions

Romanian kodittomien koirien lukumäärän arvioidaan liikkuvan kahden ja kolmen miljoonan välillä. Yksinkertaistaen puhutaan usein vain kulkukoirista, vaikka oikeastaan tällainen joukko koiria koostuu erilaisista koiraryhmistä, joiden kodittomuuden tai kodillisuuden astetta on vaikea arvioida.

Romaniassa prosentuaalisesti suuren kodittomien koirien ryhmän muodostavat kehitysmaille tyypilliset yhteisökoirat. Ne elävät kadulla, mutta niistä huolehditaan kollektiivisesti esim. tietyn kerrostalon, pihapiirin tai työpaikan edustajien kesken. Huolehtimisen taso vaihtelee, mutta yleensä kyse on nukkumispaikan ja ravinnon turvaamisesta.

Toinen iso ryhmä ovat löyhästi omistetut ja hylätyt koirat, joista ensin mainitut voivat usein vaellella kaduilla vapaana mutta myös lisääntyä vapaasti. Vaikka koirat pääsevät takapihalle ja toisinaan taloon sisäänkin yöksi, niitä uhkaavat samat vaarat kuin kulkukoiriakin: liikenne, sairaudet, toiset koirat, myrkkysyötit jne. Hylätyt koirat ovat taas niitä, joista ei enää huolehdita millään tavalla. Hylätyn lemmikkikoiran on vaikea sopeutua kadun pelisääntöihin, joten sen kohtalo on usein kurja. Joskus hylkääjä haluaa tehdä perusteellista työtä, ja koira viedään toiselle paikkakunnalle, minne se hylätään. Romaniassa on mm. surullisen kuuluisia metsiä, jonne koiria usein hylätään.

Kolmas ryhmä ovat varsinaiset katukoirat, jotka syntyvät ja useimmiten myös kuolevat kadulla vailla merkittävää kontaktia ihmisiin.

Kaikille em. ryhmille on tyypillistä, että ne pääsevät lisääntymään kontrolloimattomasti, mikä takaa kulkukoiraongelman jatkumisen yhä kauemmas tulevaisuuteen.

Suomessa metsästyskulttuuri on vahva, ja se osaltaan vaikuttaa siihen, että Suomessa koirien lopettamiseen uskotaan melko vahvasti keinona hallita eläinpopulaatiota (minkä lisäksi moderni metsästys luo ehkä kuvan nopeasta kuolemasta). Yksi suomalaisten useimmin esittämistä kysymyksistä on, miksi koiria ei kannattaisi yksinkertaisesti lopettaa.

Toisin kuin suurpetoja tai hirviä, joita ei ole tarkoituskaan hävittää kokonaan ja jotka halutaan säilyttää osana maamme luontoa, koirien populaatiota ei haluta ainoastaan kontrolloida vaan poistaa kaduilta. Koira lisääntyy erittäin tehokkaasti ja sopeutuu hyvin erilaisiin olosuhteisiin, joten koirapopulaation leviämistä on mahdotonta kontrolloida rajoittamatta koirien syntyvyyttä. Ainoa tapa ratkaista kulkukoiraongelma pysyvästi on siis steriloida kulkukoiria niin kauan, kunnes niiden määrä alkaa hiljalleen laskea.

Tappamista on Romaniassa harjoitettu milloin enemmän, milloin vähemmän järjestelmällisesti, ja tuloksena on miljoonapäinen kulkukoirapopulaatio. Tappaminen ei siis toimi, vaikka se saattaisikin ensitarkastelussa vaikuttaa tehokkaalta keinolta.

Tappamisen vaikutus rajautuu tiukasti tapettuun yksilöön. Yksittäisestä kaupungista on mahdotonta pyydystää aivan jokaista koiraa, jolloin muutamalle selviytyjälle jää kaikki se ravinto, joka ennen jaettiin satojen tai tuhansien kesken. Merkittävä lisäravinto merkitsee parempaa hedelmällisyyttä sekä pienempää pentukuolleisuutta. Vapaat tunkiot ja jätteet houkuttavat paikalle myös lähiympäristöjen koiria, joita vahvalla kädellä harvennettu kaupungin oma kanta ei voi pitää loitolla. Rabiesmaissa kuten Intiassa näissä tilanteissa kasvaa aina riski, että uudet koirat tuovat alueelle myös rabieksen.

Sterilointiohjelma sen sijaan kokoaa koirat steriloitavaksi, minkä jälkeen ne palautetaan kadulle, omille reviireilleen. Koira ei lisäänny, mutta ei myöskään jätä omia resurssejaan muiden käytettäväksi vaan puolustaa ravintoaan muilta koirilta.

Steriloitu koira saa korvaansa korvamerkin, joka viestittää ympäristölle, että koira on lisääntymiskyvytön, rokotettu rabiesta vastaan ja saanut loishäädöt. Sterilointiohjelmalla on erittäin positiivisia vaikutuksia myös yleiseen turvallisuuteen ja hygieniaan, sillä kastroidut urokset tappelevat vähemmän oman hormonitoimintansa ja narttujen hormonitoiminnan tasoituttua.

(Lue myös vastaus yllä koirien tappamisen tehokkuudesta.)

Ensinnäkin pitää muistaa, että Suomessa koiria viedään lopetettavaksi eläinlääkärille (ei toki kaikkia, mutta se on toinen keskustelu). Suomessa ei ole kulkukoiria. Miksi maissa, joissa on kulkukoiria, käytettäisiin samaa – hidasta ja kallista – metodia, kuin maassa jossa koiria on ratkaisevasti vähemmän ja pääsääntöisesti omistaja vastaa eutanasian kustannuksista?

Kulkukoiramaissa onkin ihan omat keinonsa, ja niissä korostuu halpa hinta. Kulkukoirien lopettamismetodeihin kuuluvat ikisuosikit myrkyttäminen (suun kautta ja joskus injektiona), hirttäminen, kuoliaaksi näännyttäminen ja piekseminen, elävältä polttaminen, sähköiskulla tappaminen, kaasuttaminen ja ampuminen (usein epäpätevän ampujan toimesta). Erityisesti myrkyttäminen ja ampuminen vaarantavat kaikkien koirien ja myös ihmisten turvallisuuden, jos niitä ryhdytään suorittamaan keskellä kaupunkia, kaduilla ja puistoissa, kuten usein menetellään.

Tyypillistä on, että koirien pyydystämiseen ja tappamiseen palkatut henkilöt eivät ole saaneet asiallista koulutusta eivätkä usein myöskään asiallisia välineitä. Siksipä moni koira kuoleekin jo kiinniottamisvaiheessa koviin otteisiin tai saamiinsa vammoihin. Kiinniotosta hengissä selvinneet koirat kuljetetaan tappotarhoille odottamaan kuolemaa. Näillä tarhoilla ei ole tarjolla tarpeeksi vettä ja ruokaa. Sairaita koiria on runsaasti, mutta niitä ei eristetä terveistä, hoideta eikä edes välttämättä lopeteta. Koirat myös tappelevat paljon keskenään.

Nämä tappamismetodiin liittyvät epäkohdat ovat niin suuria, että tappamista on mahdotonta pitää eettisenä metodina. Kaikki epäkohdat voitaisiin melko helposti korjata, mutta niin ei ole vuosikymmenien kansainvälisestä painostuksesta tapahtunut.

KKY haluaa kuitenkin korostaa, että se hyväksyy eutanasian siten, kuten suomalainen sanan ymmärtää ja pitää sitä erittäin arvokkaana eläinsuojelutekona oikeassa tilanteessa. Save the Dogsin suurin palvelus lukuisille eläimille vuosittain on nopea ja tuskaton kuolema. Yksi osa Romanian eläinsuojelutoiminnan kehittämistä on edistää myös ymmärrystä eutanasian tarpeellisuudesta. 

CNR tulee sanoista Collect-Neuter-Return (kerää-steriloi-palauta), ja se on mailman johtavien kulkukoiraongelmaan perehtyneiden järjestöjen (mm. WSPA:n, Humane Society Internationalin, OIE:n ja Maailman terveysjärjestö WHO:n) tutkimusten ja kokemusten mukaan tehokkain ja kustannuksellisesti kohtuullinen keino poistaa kulkukoirat kadulta – humaanisti. Usein puhutaan sterilointiohjelmasta tai steriloi ja vapauta -metodista.

Ohjelman onnistumisen kannalta on keskeistä, ettei kulkukoira ainoastaan vapauteta kadulle, vaan että koira palautetaan juuri omalle reviirilleen, puolustamaan omia resurssejaan toisilta koirilta.

Käytännössä se toimii niin, että koiranpyydystäjät selvittävät, elääkö alueella omistettuja koiria ja pyytävät suostumusta saada steriloida mahdollisesti omistetut koirat. Kun tämä tieto on hankittu, koiria ryhdytään ottamaan kiinni. Suuri osa saadaan houkuteltua ruualla, osa vaatii pitempiaikaista työtä. Toisinaan on pakko turvautua nukutusnuoleen. Kiinniotetut koirat viedään klinikalle, missä niiden terveydentila arvioidaan ja leikkaukseen valmiit koirat steriloidaan.

Save the Dogs pitää steriloitua narttukoiraa tarhalla vähintään 3-4 vrk ja urosta 1-2 vrk leikkauksen jälkeen. Koira myös rokotetaan rabiesta vastaan ja loishäädetään. Ennen kuin koira palautetaan takaisin alueelle, josta se löydettiin, se saa antibiootti- ja särkylääkeruiskeen. Tikit sulavat itsestään.

Steriloitu koira puolustaa omaa reviiriään ja ravinnonlähdettään. Näin se estää steriloimattomia koiria saapumasta alueelleen ja käyttämästä sille kuuluvaa ruokaa ja olemaan näin hedelmällisempi.

Koiria pitää steriloida suurella volyymilla, jotta tulokset alkavat näkyä – nyrkkisääntönä pidetään 70 % koirakannasta – ja sterilointiohjelmaa on laajennettava järjestelmällisesti aloituspisteen ympärillä, siirryttävä kaupungin keskustasta sen laitamille ja sitten naapurikaupunkeihin, sillä muuten sterilointiohjelman edetessä kaupunkiin muodostuu tietynlainen tyhjiö, jonka naapurikaupungeista vaeltavat koirat pyrkivät täyttämään.

CNR-ohjelmaa ei koskaan toteuteta ilman valistusta, sillä ihmisten on osattava suhtautua steriloituihin koiriin ja mielellään pitää niistä huolta. Lisäksi ihmisten on opittava koiran vastuullisesta omistajuudesta, jotta he steriloisivat omistamansa koirat.

CNR:ään kuuluu myös sairaiden ja aggressiivisten koirien poistaminen kadulta. Save the Dogsin kohdalla eläinlääkäri ja adoptiovastaava tekevät yhdessä päätöksen, mikä koiran kohtalo on: voidaanko se pelastaa, voiko se löytää kodin vai onko eutanasia koiralle paras vaihtoehto. 

Valinnan taustalla oli monien sattumien summa, mutta varsinaisen valinnan sinetöivät erityisesti nämä kaksi tekijää: 1) Romanian lohduton eläinsuojelutilanne sekä 2) maasta löytynyt luotettava ja asiantunteva yhteistyökumppani Save the Dogs, joka jakaa kanssamme samat arvot.

1) Romanian eläinsuojelutilanne lyhyesti

Ongelmien laajuus: Romanian kaltaisessa kehittyvässä valtiossa eläinten asema on kehno. Romaniassa arvioidaankin elävän 2–3 miljoonaa kulkukoiraa. Ongelma sai alkunsa Ceausescun diktatuurin aikana, jolloin romanialaiset pakotettiin muuttamaan maalta kaupunkeihin teollistumisen yhteydessä, ja ihmiset näkivät nälkää. Koirat ja kissat (mutta myös hevosia) hylättiin kadulle, missä ne surkean jätehuollon ansiosta ovat lisääntyneet siitä saakka. Koiria on enemmän ja vähemmän systemaattisesti tapettu Romaniassa viimeiset 30 vuotta sillä seuraamuksella, että koiria on nyt enemmän kuin koskaan. Myös kulkukissoja on paljon.

Köyhät maanviljelijät turvautuvat Romaniassa yhä hevosiin ja aaseihin. Romaniassa on enemmän hevosia kuin missään muussa Euroopan maassa asukasta kohden. Hevoset ovat nimenomaan työhevosia, vain pieni prosentti on ratsuja tai lemmikkejä. Varakkaammilla alueilla hevonen on isäntänsä ylpeyden aihe ja hevosista pidetään pääsääntöisesti hyvää huolta. Mustanmeren rannikolla toiminta-alueellamme asiat ovat valitettavasti toisin.

Hevoset ja aasit ovat nälkiintyneitä, niillä teetetään liikaa töitä, ne altistuvat ihmisten väkivallalle ja joutuvat usein liikenneonnettomuuksiin. Talven tullen hevosia ja aaseja hylätään kaduille paleltumaan kuoliaaksi tai ne myydään teuraaksi Italiaan. Ongelmana on, että teurastamojen agentit kykenevät maksamaan eläimestä sellaisen teurashinnan, että sillä kykenee ostamaan uuden hevosen tai aasin. Näin eläimen arvo on lähellä nollaa, mikä heijastuu eläimen kohteluun.

Lemmikkikulttuuri on Romaniassa alkutekijöissään. Siellä vain hyvin harva koira tai kissa päätyy väljästikään tulkittuna lemmikiksi. Koirat kahlitaan joko ketjulla pihaan talonvahdiksi tai ne ulkoilevat päivät vapaana kadulla ja saavat enemmän tai vähemmän satunnaisesti ruokaa "omalta perheeltään". Näillä retkillään nartut tapaavat tulla kantaviksi. Ei-haluttuja koiranpentuja hylätään mm. metsiin ja roskalaatikoihin.

Romaniassa myös eläinsuojelukulttuuri on puutteellinen. Esimerkki itseään vastaan kääntyvästä eläinsuojelusta on koirien hysteeriseksi ajautuva kerääminen "kadulta turvaan", sillä kaduilla koiria myrkytetään, pahoinpidellään, niitä jää auton alle, ne kuolevat nälkään tai paleltuvat. Kunnallisilla tarhoilla asiat eivät ole paljon paremmin, vaan koirat kuolevat edelleen sairauksiin ja nälkään ja jopa lisääntyvät keskenään. Monelle romanialaiselle eläinsuojelijalle myös eutanasia on tabu ja kaikki eläimet yritetään "pelastaa" eläimen oman ja toisten koirien hyvinvoinnin kustannuksella. Onneksi Romaniassa on nyt kasvamassa uusi eläinsuojelijasukupolvi, joka näkee asian toisin.

Valtion toimet ovat riittämättömiä tai jopa vahingollisia. Romanian parlamentin ja kaupunkien vastaus ongelmiin on aina ollut tappaa niin paljon eläimiä kuin mahdollista, vaikka tieteellisesti on voitu todistaa, että

tappaminen on sekä tehotonta että kalliimpaa kuin humaani menetelmä eli sterilointi. Tappaminen on kallista erityisesti siksi, että siitä on tullut liiketoiminnan muoto, jossa rankkurifirma lahjoo pormestarin, joka palkkaa ko. firman luvaten suuret summat rahaa jokaista tapettua koiraa kohden. Koirien henki riistetään lähes poikkeuksetta näännyttämällä tai suoranaisella väkivallalla.

2) Oikeat yhteistyökumppanit

KKY löysi yhteistyökumppanikseen italialaisen Save the Dogs -järjestön, jonka Romaniaan muuttanut Sara Turetta perusti 2000-luvun alussa. Save the Dogsin nykyiseen organisaatioon kuuluu pieni italialainen henkilökunta, romanialainen toiminnanjohtaja sekä paikallisista koostuva tarhahenkilökunta, joihin kuuluu eläinlääkäreitä, eläinlääkärin assistentteja, eläintenhoitajia ja kaksi adoptiokoordinaattoria.

Save the Dogsin asiantuntemus, toimintamalli, aikaansaannokset sekä luotettavuus olivat KKY:lle tärkeitä kriteerejä yhteistyökumppania valitessa. Save the Dogsilla oli jo vankkaa kokemusta yhteistyöstä ruotsalaisen Hundhjälpenin kanssa, joten naapurimaan yhdistyksen vanavedessä käynnistyi Suomen adoptio-ohjelma, ja yhteistyö HH:n ja KKY:n välillä jatkuu edelleen. Oli selvää, että saamme Save the Dogsista luotettavan ja hyvän kumppanin, joka jakaa kanssamme saman käsityksen eläinsuojelusta.

KKY:lle on ensisijaisen tärkeää, että auttamistyö ei jää koirien siirtelemiseksi maasta toiseen, vaan että toiminnalla saadaan aikaan kauaskantoisia tuloksia. Siksi tärkein osa toimintaamme on yhteistyökumppanimme Save the Dogsin paikallisen työn tukeminen Romaniassa.

Auttamistoiminnan voi jakaa kolmeen ryhmään: 1) ennaltaehkäisevään, 2) yksilöön keskittyvään sekä 3) näiden kahden sekamuotoihin.

1) Ennaltaehkäisevää toimintaa ovat koirien ilmaiset steriloinnit, joilla tutkimusten mukaan voidaan tehokkaimmin pysäyttää kulkukoiraongelma. Keskiössä on, että sekä omistettuja että omistamattomia koiria steriloidaan. Kodittomien koirien kohdalla harjoitetaan nk. CNR- ohjelmaa, jossa steriloitu ja terve koira palautetaan kadulle puolustamaan omia resurssejaan toisilta koirilta. Näin alueelle ei kulkeudu enempää steriloimattomia koiria.

Vähintään yhtä ratkaisevassa asemassa on ihmisten valistaminen. Lapset ja nuoret vierailevat Save the Dogsin tarhoilla säännöllisesti, ja tarhan edustajat käyvät pitämässä oppitunteja kouluilla. Myös mediaa käytetään mahdollisimman paljon hyväksi, erityisesti paikallista televisiokanavaa, joka lähettää kaikki lähetyksensä suorina, mutta enenevässä määrin myös kansallista mediaa. Valistusta tehdään lobbauksen ja neuvotteluiden muodossa myös kunnallisten ja valtiollisten päättäjien keskuudessa.

Kolmas ennaltaehkäisyn muoto on lainsäädäntöön vaikuttaminen. Se on yhtä hidasta työtä kuin ihmisten valistaminenkin, mutta ilman näitä kahta koirien steriloiminen, pelastaminen ja hoitaminen olisivat työtä ilman perustuksia ja takeita tulevaisuudesta.

2) Romaniassa apua tarvitsevia on loputon määrä, minkä vuoksi laajat, ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat tärkeitä. Siitä huolimatta jokainen eläin on arvokas yksilö, joka ansaitsee avun.

Tärkein yksilötason auttamismuoto ovat adoptiot, sillä niillä ensinnäkin kohennetaan merkittävästi eläinyksilön (koiran tai kissan) elämänlaatua, mutta myös taataan muun pelastus- ja sterilointityön jatkuminen, sillä ilman adoptiota koiratarhat täyttyisivät nopeasti äärimmilleen. Tässä tilanteessa tarha olisi joko suljettava uusilta pelastettavilta tai terveitä koiria olisi lopetettava uusien pelastettavien tieltä. Molemmat ovat ristiriidassa sen kanssa, että jokainen eläin on yksilönä arvokas. Tuntuisi myös järjettömältä evätä koti koiralta, joka selkeästi sopeutuu perhe-elämään. KKY:n adoptio-ohjelman koirat valitaankin yhteistyössä tarhan ammattitaitoisen adoptiokoordinaattorin kanssa. Adoptiotoiminnan terveysohjelmasta voi lukea täältä.

3) Auttamisen sekamuotoihin lukeutuvat sellaiset toimintamuodot kuin köyhien ihmisten materiaalinen ja tiedollinen tukeminen, jotta nämä voisivat pitää parempaa huolta eläimistään ja näin välttämään hylkäämistä. 

Ihmisten ja eläinten hyvinvointi tukevat toisiaan, ja auttamisprojekteissa nämä kaksi on hyvä yhdistää aina kun mahdollista. Yksi esimerkki tästä on Save the Dogsin solmima yhteistyösopimus costantalaisen Poarta Alba -nimisen vankilan kanssa: kahden viikon välein viisi Poarta Alban vankia vierailee Save the Dogsin Medgidian-tarhalla, missä he viettävät aikaa koirien kanssa ja tarjoavat niille arvokkaita ihmiskontakteja leikin ja kävelylenkkien muodossa. Myös vangit hyötyvät koirien kanssa viettämästään ajasta: koiran ja ihmisen välinen, luottamukseen perustuva side on ainutlaatuinen ja positiivinen kokemus, joka edistää vankien sopeutumista yhteiskuntaan ja opettaa heille paljon näistä hienoista eläimistä.

Projektista tehty televisioreportaasi löytyy täältä: https://www.youtube.com/watch?v=sRI9Sc3BX0w

KKY julkaisi aiheesta tiedotteen vuonna 2011:

Internet-keskusteluissa nousee silloin tällöin esiin kysymys siitä, miksi Kodittomien koirien ystävät ry tukee suurta Save the Dogs -järjestöä, jolla on puolen miljoonan vuosibudjetti ja 30 palkattua työntekijää. On tuotu esiin sellaisia näkökulmia, että suurempi järjestö ei tarvitsisi apua yhtä kipeästi kuin pienemmät Romaniassa toimivat koiratarhat ja että olisi arvokkaampaa auttaa pieniä yhdistyksiä suurten sijaan. Tässä tiedotteessa kerrotaan, miksi Kodittomien koirien ystävät ry tukee Save the Dogsin työtä Romaniassa.

On totta, että Romaniassa on satoja koiratarhoja, joista valtaosa toimii täysin ilman ulkomaista apua. Näitä tarhoja johdetaan useimmiten hyväntahtoisesti, ja raportit tarhojen vaikeista olosuhteista ovat aina

surullista kuultavaa. Koska kaikkien tarhojen auttaminen on valitettavasti mahdotonta, jokainen yhdistys joutuu ennemmin tai myöhemmin kohdentamaan toimintansa ja valitsemaan yhteistyökumppaninsa.

Kodittomien koirien ystävät on valinnut yhteistyökumppanikseen Save the Dogsin, koska järjestön toimintaperiaatteet ovat yhdistyksellemme erityisen tärkeitä. Näitä ovat:

Kestävä eläinsuojelutyö. KKY haluaa olla mukana rakentamassa jotain eettisesti kestävää maassa, joka on eläinsuojelullisesti vielä lapsenkengissä. Olemme erittäin iloisia siitä, että on olemassa yhdistyksiä, jotka auttavat koiratarhoja pääosin perustarpeiden kanssa (ruoka, suoja, eläinlääkintäapu) – mutta Romanian kaltaisessa maassa, jossa on kaksi miljoonaa kulkukoiraa, tarvitaan myös Save the Dogsin kaltaisia toimijoita, jotka pystyvät tekemään pitkäjänteistä työtä, kuten sterilointeja, lainsäädäntötyötä ja valistusta. Voimme auttaa koiratarhoja Romaniassa ruokkimaan ja hoitamaan koiriaan loputtomiin, mutta mikäli emme kohtaa ja pitkäjänteisesti hoida kulkukoiraongelmaa sen alkujuurilla, asiat eivät ikinä tule muuttumaan.

Eettinen eläintenpito. Save the Dogsilla on huomattavasti länsimaisempi näkemys eläinten hyvinvoinnista sekä kaikille tutusta, hiukan kuluneesta sanonnasta ”elämisen arvoisesta elämästä”. Ensinnäkin tarhalle otetaan vain sen verran koiria kuin resurssit sallivat. Tämä saattaa kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta sitä se ei valitettavasti ole Romaniassa. Save the Dogsilla on myös riittävästi henkilökuntaa, minkä ansiosta kaikki eläimet tulevat hoidetuksi kunnolla. Myös eläinten henkisestä hyvinvoinnista huolehditaan, ja virikkeistämiseen panostetaan paljon, varsinkin niiden eläinten kohdalla, jotka jäävät tarhalle pidemmäksi aikaa. Save the Dogs antaa eläimille myös inhimillisen lopun, kun aika koittaa. Järjestön periaatteisiin ei kuulu ”elinaikaa hinnalla millä hyvänsä” -mentaliteetti, joka Romaniassa on valitettavan yleinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei eläimille anneta mahdollisuuksia elämään – päinvastoin. Save the Dogsilla on monia vammaisiakin koiria tarhoillaan. Mutta järjestössä ymmärretään myös, että joissakin tilanteissa lopetus on paras eläinsuojeluteko.

Kansainväliset adoptiot. Save the Dogs ei halua pitää koiria tarhaoloissa loppuikäänsä. Vaikka tarhan henkilökunta pitää koirista hyvää huolta, tarhaympäristö on koirille aina stressaava, ja siksi on erityisen tärkeää pyrkiä minimoimaan koirien aika tarhalla. Tämän takia Save the Dogs näkee omat tarhansa enemmänkin kauttakulkupaikkoina, joihin koirat tulevat odottamaan omaa kotia. Paikalliset adoptiot ovat tunnetusti harvinaisia suurimmassa osassa Romaniaa, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät kansainväliset adoptiot. KKY on varsin tietoinen siitä, etteivät adoptiot ratkaise kulkukoiraongelmaa. Mutta mielestämme ei myöskään ole oikein tarhata adoptiokelpoisia koiria ja kieltää niiltä mahdollisuus omaan kotiin, vaikka se sijaitseekin Romanian ulkopuolella.

KKY on valinnut yhteistyökumppaninsa edellä mainituista syistä. Siitä huolimatta arvostamme suuresti kaikkia Romaniassa toimivia yhdistyksiä, jotka tekevät työtä eläinsuojelun eteen, ja toivomme todella, että ne kaikki saisivat tarvitsemansa avun. Nämä yhdistykset tekevät arvokasta työtä ja edistävät yhteisvoimin eläinsuojelukulttuuria Romaniassa.

On myös totta, että Save the Dogs on iso organisaatio, joka saa apua monesta eri maasta. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei se tarvitsisi apua aivan yhtä paljon kuin pienemmätkin yhdistykset. Save the Dogs ei toimi julkisin

varoin, vaan on yhtä lailla riippuvainen vapaaehtoisista lahjoituksista kuin kaikki muutkin yhdistykset. Ilman lahjoituksia Save the Dogsin toiminta romahtaisi ja kaikki sen projektit, jotka kuitenkin ovat Romaniassa ainutlaatuisia, jouduttaisiin lakkauttamaan. Täytyy myös muistaa se tosiasia, että isompi organisaatio pystyy jakamaan resursseja tehokkaammin (esim. omalla eläinlääkärillä steriloinnit ja muut eläinlääkinnän kulut pystytään pitämään alhaisina verrattuna palveluiden ostamiseen). Edelläkävijöitä kuten Save the Dogsia tarvitaan Romanian eläinsuojelupiireissä, sillä se toimii hyvänä esimerkkinä ja inspiraationa niin viranomaisille kuin asukkaillekin. Se on konkreettinen esimerkki siitä, miten vaikeimmissakin olosuhteissa pystytään tekemään sekä tehokasta että eettisesti kestävää eläinsuojelutyötä.

Silloin tällöin meiltä tiedustellaan mahdollisuutta lähteä tarhalle vapaaehtoiseksi, mutta vapaaehtoistyövierailut on valitettavasti hankala toteuttaa käytännössä. Tärkein syy tähän on se, että Save the Dogsilla on riittävästi tarhahenkilökuntaa, joilla kaikilla on tietyt vastuualueensa ja työtehtävänsä. Lisäapua järjestö saa myös projekteistaan: esimerkiksi costantalaisen Poarta Alba -nimisen vankilan kanssa solmitun yhteistyösopimuksen puitteissa tarhan koirat pääsevät kahden viikon välein viettämään aikaa viiden Poarta Alban vangin kanssa. Vangit tarjoavat koirille arvokkaita ihmiskontakteja leikin ja kävelylenkkien muodossa, valvotuissa olosuhteissa. Lisää ihmiskontakteja koirat saavat tarhalla säännöllisesti vierailevista yhdistysaktiiveista, jotka viettävät koirien kanssa paljon aikaa arvioidessaan niitä oman maansa adoptio-ohjelmaa varten.

Kaikelle avulle löytyy kuitenkin oma osoitteensa: Romaniassa on paljon yksityisten eläinsuojelijoiden ylläpitämiä, vaatimattomia tarhoja, joiden taakkaa vapaaehtoistyö varmasti helpottaisi. Rohkaisemmekin tiedustelemaan tarha-avun tarvetta muilta Romaniassa auttavilta suomalaisyhdistyksiltä, sillä heidän yhteistyökumppaninsa ovat yksityisiä eläinsuojelijoita.

Eläinlääkäreille

Save the Dogs ottaa mielellään apua vastaan kokeneilta eläinlääkäreiltä, sillä omien eläinlääkäreiden koulutusta pyritään aina parantamaan. Tällainen vapaaehtoismatka voidaan yhdistää koirahakureissuun niin, että KKY kustantaa lennot Romaniaan. Jos olet eläinlääkäri ja kiinnostunut vapaaehtoistyöstä Romaniassa, lue lisää Save the Dogsin kotisivuilta:

http://www.savethedogs.eu/category/volontariato/volontari-in-romania/

 

Varsinaisia tavara- ja ruokalahjoituksia emme valitettavasti voi ottaa vastaan, sillä meillä ei ole edullista kuljetusmahdollisuutta. Mahdollisuuksien mukaan otamme vastaan pieniä tavaralahjoituksia, jotka mahtuvat matkaajan käsimatkatavaroihin. Tässä Save the Dogsin lista tavaroista, joille tarhoilla on eniten tarvetta.

http://www.savethedogs.eu/category/aiutaci/materiale/lang-pref/en/

Eläinlääkkeitä; mm.

  • SULFAMETOPYRAZINE (SMP) (vermifuge)
  • GRISEOFULVIN/GRISOVIN, IMAVEROL, ITRAFUNGOL
  • Frontline, Advantix, Ex-spot, Program, Stronghold, Advocate jne
  • Injisoitavia antibiootteja (erityisesti benzatinic penisiliini ja Baytril)
  • Vitamiineja ja hivenaineita (erit. kalsium)
  • Tulehduskipulääkkeitä (erit. Metacam)
  • Kipulääkkeitä
  • STOMORGYL
  • METOCLOPRAMIDE injisoitava
  • RANITIDINE injisoitava
  • silmähuuhde
  • voiteet

* Huom! Tarkistathan, että lääkkeiden päivämäärä on kunnossa.

Haavahoito ym

  • sutuurilanka (esim Monosyn, Monocryl, Vycril, Dexxon, Maxon, Safil (ainoastaan koot 0/1 tai 1-0, 2-0)
  • skalpellit (koot 20-21-22)
  • ruiskut 0,5 ml, 2ml, 2,5 ml
  • perhosneulat, kanyylineulat ja neulat (kaikki koot)
  • steriilejä ja ei-steriilejä haavasidoksia
  • kirurgisia liinoja
  • tekstiili- ja paperilaastari
  • lateksihanskoja (steriili ja ei-steriili)

Kaikissa tavaralahjoituksissa ota yhteyttä ritahelander@luukku.com Otamme myös ajoittain tavaroita vastaan kirpputoritarkoitukseen, kuitenkin aina vain ennalta sovitusti, koska varastoimiseen ei ole omia tiloja.

Kaikki KKY:n tiimijäsenet tekevät tätä työtä vapaaehtoisina oman leipätyön, harrastusten ja perhe-elämän ohessa. Tämä tarkoittaa, että emme ole aina tavoitettavissa emmekä aina pääse lukemaan sähköposteja päivittäin. Toivomme tähän ymmärrystä. Mikäli et ole kuitenkaan saanut vastausta viikon sisällä, lähetä uusi viesti siltä varalta, että edellinen on hukkunut matkan varrella. Kiireellisissä asioissa kannattaa aina soittaa, yhteystiedot löytyvät tästä. Jos olet Facebookissa, voit lähettää KKY:lle sen kautta yksityisviestin.

On. Kaikki lahjoitukset tehdään KKY:n rahankeräysluvanalaiselle tilille. KKY hankkii uuden rahankeräysluvan kahden vuoden välein ja julkaisee tiedot saamastaan luvasta kotisivullaan. Yhdistyksen rahankeräyslupatiedot löydät tästä.

Kyllä voi. Kodittomien koirien ystävät tekee aina hyvin tarkasti päätöksiä yhteistyökumppaneistamme ja varmistamme, että visiomme ja toimintasuunnitelmiemme suuntaviivat kohtaavat.

Save the Dogs on Romanian suurimpia ja menestyksekkäimpiä eläinsuojeluorganisaatioita, ja sillä on pitkä ja vankka tausta maan eläinsuojelusta ja sen kehittämisestä. Järjestön työ on sekä taloudellisesti että toiminnallisesti läpinäkyvää ei ainoastaan yhteistyökumppaneille, vaan myös suurelle yleisölle. Save the Dogsilla ja Kodittomien koirien ystävillä on allekirjoitettu juridinen sopimus, jonka avulla varmistetaan yhteistyön luotettavuus ja korkea laatu sekä määrittelee molempien tahojen oikeudet ja velvollisuudet. Sopimus on luettavissa täältä.

Lue myös alla olevat vastaukset lahjoitusten perillemenosta.

Avoimuus ja luotettavuus ovat alusta lähtien olleet KKY:lle keskeisiä arvoja. Sen vuoksi yhdistys julkaisee kuukausittain kaikki saamansa lahjoitukset, joista jokainen voi tarkastaa, onko oma lahjoitus rekisteröity.

KKY:llä ja sen yhteistyökumppanilla Save the Dogsilla on välillään juridinen sopimus, joka antaa molemmille osapuolille oikeuden tarkastaa tilit milloin vain. Save the Dogs myös dokumentoi tarkasti eri kampanjoiden ja projektien kehittymistä valokuvin ja videoin ja pitää kirjaa eläimille annetuista hoidoista. Valokuvia julkaistaan KKY:n kotisivulla ja Facebookissa viikottain. Kuukausikirjeissä seurataan projektien laajempaa etenemistä ja julkaistaan kuukauden aikana suoritettujen sterilointien lukumäärä.

KKY:n edustaja vierailee Romaniassa vähintään kerran kuukaudessa, ottaa valokuvia ja jakaa itse lahjoituksia niin tarhan eläimille kuin köyhille eläinten omistajillekin. Myös ruotsalaisia, sveitsiläisiä ja italialaisia vapaaehtoisia vierailee Romaniassa säännöllisesti.

Katso myös alla oleva vastaus siitä, kuinka suuri osa lahjoituksesta tilitetään Romaniaan.

KKY tilittää aina lahjoitukset lyhentämättöminä Romaniaan. Hallinnolliset kulut katetaan jäsenmaksuilla. Jotkut lahjoitusvälineet, kuten PayPal, vaativat tietyn transaktiomaksun, mutta tuonkin vähennyksen KKY korvaa jäsenmaksuistaan. Voimme siis totuudenmukaisesti sanoa, että lahjoituksista 100 % menee perille.

Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Kuten kaikilla hyväntekeväisyyden osa-alueilla, myös eläinsuojelussa valitettavasti löytyy epäeettisiä toimijoita. Epäeettisyys voi Romanian eläinsuojelussa tarkoittaa mm. sitä, että lahjoituksia käytetään eri kohteeseen kuin mitä keräyksessä mainitaan tai pahimmassa tapauksessa ihan muuhun kuin eläimiin.

Suurin osa Romanian eläinsuojelijoista on hyvätahtoisia. Hyvätahtoinen ei kuitenkaan aina ole sama asia kuin eettinen. Romanialaisten näkemys eläinten kärsimyksestä on aika lailla erilainen kuin meidän suomalaisten, ja esimerkiksi eläinten eutanasia on hyvin kiistanalainen puheenaihe. Osa Romanian eläinsuojelijoista ei käytä eutanasiaa edes vakavissa sairaustapauksissa.

KKY ei ota kantaa yksittäisten eläinsuojeluyhdistysten luotettavuuteen, sillä osaamme arvioida vain sellaisia tahoja, joista meillä on jonkinlainen henkilökohtainen kokemus.

Alle on kuitenkin kerätty erilaisia varoitussignaaleja:

koiria ei steriloida. Koirien, erityisesti narttujen mutta yhtä lailla urosten, on aina oltava steriloituja / kastroituja tarhaympäristössä. Se on perushoidon jälkeen ehdottomasti tärkein asia.

koirien lukumäärä kasvaa hillittömästi. Jokaisella tarhalla on maksimikapasiteetti eli se koiramäärä, jonka kyseinen eläinsuoja pystyy ylläpitämään niin, että koirat eivät joudu kärsimään turhaan. Jos otetaan jatkuvasti lisää koiria tarhalle ilman lisäresursseja, saattaa kyseessä olla koirankeräilijä.

koiria ei lopeteta. Ei ole eettistä toimintaa pitää koiria elossa hinnalla millä hyvänsä, myös kroonisesti sairaita koiria, jotka voivat kärsiä hyvinkin paljon ja jotka kuolevat usein itsekseen kopinnurkkaan kenenkään huomaamatta. Myös vammautuneita koiria on Romaniassa paljon, ja tarhoilla erityisen paljon. Uskomme, että esim. sokeat tai kolmijalkaiset koirat voivat elää erittäin iloisen koiranelämän, mutta joillakin tarhoilla pidetään myös vakavampia tapauksia, kuten neliraajahalvaantuneita koiria. On myös tärkeää suhteuttaa koiran vamman tai sairauden aste siihen elintasoon, joka koiralle voidaan tarjota. Diabeetikkokoiran hoito ei ole mikään ongelma, kun koira on lemmikki, mutta tarhaoloissa on mietittävä uudelleen, voidaanko koiralle todella taata hoito, jota se tarvitsee jokaisena elämänsä päivänä.

koiria ei anneta adoptioon. Kaikki tarhat eivät anna koiria adoptioon, varsinkaan ulkomaille, mutta jotkut eivät edes kotimaahan. Jos eläimille ei toivota parempaa elämää oman kodin muodossa, on aina syytä kysyä, miksi. Rakkaus ei poista koirien stressiä, kun ne viettävät epälajityypillistä elämää tarhaolosuhteissa. Koirien adoption vastustaminen on myös merkki koirakeräilystä.

koirien oloihin ei suostuta tekemään muutoksia ulkomaisen kumppanin pyynnöstä tai uuden tiedon valossa. On selvää, että kaikilla romanialaisilla eläinsuojelijoilla ei ole aikaa kouluttautua ja viettää tuntikausia internetissä etsimässä tietoa parhaista populaationhallintametodeista tai koiratarhan ylläpidosta. Asenteet myös muuttuvat hitaasti, ja kulttuuriset ja uskonnolliset kysymykset vaikeuttavat keskustelua isoista kysymyksistä kuten eutanasiasta, mutta jos yhdistys ei kiinnostu parantamaan eläintensä hyvinvointia yksinkertaisilla (ja usein huokeilla) keinoilla kuten tehokkaalla puhdistuksella, sairaiden eristämisellä jne., se ei vaikuta olevan eläinten asialla.

Romaniassa on paljon apua tarvitsevia yhdistyksiä, ja suurin osa niistä on varmasti luotettavia. Kannattaa kuitenkin aina tutustua kohteeseen mahdollisimman hyvin, mikäli haluaa olla varma siitä, etteivät lahjoitukset tue toimintaa, jota ei voida lukea eläinsuojeluksi. 

Kodittomia koiria on maailmassa niin paljon ja ne lisääntyvät niin hurjaa vauhtia, että adoptio ei kykene ratkaisemaan ongelmaa. KKY:n tarkoitus ei missään nimessä olekaan ulkoistaa Romanian ongelmaa Suomeen, vaan adoptiot ovat tarkoin harkittu keino auttaa koirayksilöä, pelastaa koiran henki ja muuttaa sen elämä. Adoptioissa KKY:n prioriteetti on aina ollut laatu, ei milloinkaan määrä. Kauttamme tuleekin koiria Suomeen varsin hillitysti, keskimäärin 30–40 vuodessa.

Koirien adoptiot ulkomaille ovat tärkeä osa yhteistyökumppanimme Save the Dogsin toimintaa, sillä ilman niitä koiratarhat Romaniassa täyttyisivät

nopeasti äärimmilleen, kulkukoiria ei voitaisi ottaa tarhalle steriloitavaksi eikä uusia hädänalaisia koiria pelastaa sinne tervehtymään. Steriloinnit ovat tehokkain tapa ratkaista kulkukoiraongelma pysyvästi, ja siksi sterilointiohjelman jatkuminen on hyvin tärkeää.

Tarhaolot eivät sovellu koiralle kuin väliaikaisjärjestelynä. Maailman tasokkaimmillakin koiratarhoilla koirat kärsivät stressistä ja kyvyttömyydestä toimia lajityypillisellä tavalla. Tästäkin syystä koirien adoptio on eettistä toimintaa.

Kaikkia koiria ei tietenkään laiteta adoptio-ohjelmaan. Jotkin koirista ovat liian arkoja tai aggressiivisia kuntoutuakseen adoptiokelpoisiksi eivätkä myöskään kestä tarhaelämää.  Tällöin eutanasia on paras mahdollinen eläinsuojeluteko.

Koirayksilölle hyvän, vastuullisen, rakastavan ja koiran lajityypillisiä tarpeita kunnioittavan kodin löytyminen muuttaa koko sen maailman, vaikka maailmaa se ei muuten muutakaan. Seuraava proosaruno kuvastaa hyvin sitä motivaatiota, jonka varaan rescuekoiratoiminta perustuu:

Vanha mies käveli rannalla aamunkoitteessa ja huomasi edellään kulkevan nuoren miehen, joka poimi käteensä rannalla olevia meritähtiä ja heitti ne takaisin mereen. Vanhuksen saavutettua nuoren miehen hän kysyi tältä, miksi tämä teki näin. Nuori mies vastasi, että rannalle joutuneet meritähdet kuolisivat, mikäli ne jätettäisiin makaamaan aamuaurinkoon.
“Rantahan jatkuu kilometreittäin ja meritähtiä on miljoonittain”, huomautti vanha mies.
“Mitä merkitystä työlläsi on?”
Nuori katsoi kädessään olevaa meritähteä, heitti sen turvaan mereen ja totesi:
“On sillä merkitystä - juuri tälle meritähdelle.”

Kirj. Irv Furman, suom. Helinä Ylisirniö 

Maailman koirista noin 75 % on kodittomia. Se merkitsee arviolta 475 miljoonaa koiraa, jotka joutuvat kärsimään huonosta tai olemattomasta ravinnosta, yleisestä turvattomuudesta ja lukuisista sairauksista. Rankka elämä vaatii veronsa, ja kulkukoiran keski-ikä vaihtelee kahdesta neljään vuoteen. Pentukuolleisuus on lisäksi tietyillä alueilla erittäin suurta. Ihmisten vainot ovat myös hyvin merkittävä uhka kodittomille koirille; rabieksen aiheuttaman uhan takia koiria tapetaan vuosittain 20 miljoonaa (lähde WSPA), niistä suurin osa erittäin epähumaanisti.

Maailman mittakaavassa voidaankin todeta kaksi asiaa:

1) kodittoman koiran adoptoiminen on eettinen teko silloin, kun oikea koti ja koira kohtaavat toisensa, sillä se osaltaan pienentää ylipopulaatiota ja kohentaa koirayksilön elämää huomattavasti.

2) Suomessa on kodittomia koiria varsin vähän suhteessa yleiseen tilanteeseen. Kodittomia koiria toki on (ja yksikin on liikaa), mutta ongelma ei ole räjähtänyt käsiin, kuten lähes kaikkialla Pohjoismaiden ulkopuolella.

KKY suosittelee varsinkin kokeneille koiraperheille kodittoman koiran adoptiota, oli kyseessä sitten suomalainen kodinvaihtaja tai ulkomainen rescuekoira.

Usein sanotaan, että koiria ei saisi tuoda ulkomailta Suomeen niin kauan kuin Suomessa on yksikin koditon koira. Vaikka jokainen koditon koira on tragedia itsessään, realistisesti ajateltuna on mahdotonta saavuttaa tilanne, jossa kodittomien koirien lukumäärä on nolla. Jo Zacharias Topelius sanoi aikoinaan, etteivät ihmiset voi milloinkaan niin hyvin, että nähtäisiin perustelluksi auttaa eläimiä. Sama pätee koiriin Suomessa ja ulkomailla – sillä erotuksella, että moniin maihin verrattuna Suomen kodittomien tilanne on hämmästyttävän hyvä. Ulkomailla miljoonia kodittomia koiria odottaa kuolemaa paljon pahempi kohtalo: pitkällinen sairastaminen surkeissa tarhaolosuhteissa. 

KKY kantaa suurta vastuuta adoptiotoiminnastaan niin Suomen kuin Romaniankin koiria kohtaan. Tämä vastuu sisältää tiukan valintaprosessin, ennen kuin koira saapuu uuteen kotiinsa Suomeen. Koiria ei missään nimessä haluta kuljettaa Suomeen kiertopalkinnoiksi. Yhdistyksen kautta adoptoidessa koiran omistaja saa vastuulliseen kasvattajaan verrattavan tuen taakseen koiran loppuelämäksi. Adoptoijalla on jopa velvollisuus pitää yhdistys ajan tasalla koiran kuulumisista.

Lisäksi kaikki KKY:n maahantuomat koirat on steriloitu tai kastroitu. Pidämme erittäin tärkeänä, että kodittomuudelta pelastuneet koirat eivät itse kasvata ylipopulaatiota missään päin maailmaa.

Tyypillinen adoptio-ohjelmaan otettu koira on päätynyt tarhalle jo pentuna. Pentuja hylätään tarhalle lähes joka päivä, vaikka ilmainen sterilointi on

tarjottu alueella koirille jo kymmenen vuoden ajan. Joskus pennut on vieroitettu emästään aivan liian varhain, ja pahimmassa tapauksessa pennut on lopetettava, koska niiden selviytymismahdollisuudet ovat olemattomat. Joskus taas pennut hylätään lähempänä länsimaista luovutusikää tai jopa emänsä kanssa. Tarhalla pentu elää niin pitkään, että se on voitu turvallisesti rokottaa ja steriloida, ja siirtyy sitten kotia etsivien joukkoon.

Moni pentu päätyy tarhalle myös kadulta. Pentujen pelastaminen katuelämältä on tärkeää, sillä kadulla pentukoiraa uhkaavat lukuisat sairaudet, aliravitsemus, ihminen ja toiset koirat.

Pennusta saakka tarhalla eläneet koirat eivät välttämättä ole kohdanneet väkivaltaa, mutta niiden äärimmäisen tärkeä sosiaalistumisjakso on ollut puutteellinen. Ne ovat saaneet ihmisten huomiota lähinnä hoitotoimenpiteiden yhteydessä ja ne tuntevat ainoastaan tarhaolosuhteet – eivät tavallisen kodin pölynimureita, televisiota tai esimerkiksi liikennettä.

Toisen ison adoptioon päätyvien koirien ryhmän muodostavat hylätyt lemmikkikoirat. Niistä osa hylätään suoraan tarhalle, osa poimitaan turvaan kadulta. Aikuisen, väljästikin omistetun lemmikin on hyvin vaikea oppia katujen tavoille, ja entiset lemmikit erottuvat kadulle syntyneistä koirista selvästi. Monet hylätyistä lemmikeistä ovat lisäksi pienikokoisia, mikä vähentää suoraan niiden selviytymismahdollisuuksia.

Kodittoman koiran tuominen toisesta maasta on yleisesti ottaen turvallisempaa yhdistyksen kautta, jolla on kokemusta maan yleisestä tilanteesta, maassa esiintyvistä sairauksista sekä asiantuntevaa henkilökuntaa paikan päällä.

Maahantuontimääräykset säädetään nykypäivänä EU:n taholta ja EU:n sisäinen yhtenäistäminen ei ole ollut edullista Suomelle, jonka eläintautitilanne on Euroopan parhaimpia. Kodittomien koirien ystävät tiedostaa, että lakisääteiset maahantuontimääräykset eivät ole riittäviä ja on näin laatinut oman terveysohjelman, joka sisältää pakollisten hoitojen lisäksi lukuisia muita rokotuksia, testejä ja toimenpiteitä.

Panostamme paljon koirien hyvinvointiin ja terveydenhuoltoon Romaniassa, alkaen siitä kun koira saapuu tarhalle, se tutkitaan ja laitetaan eristyksiin aina siihen saakka, että sen rokotusohjelma on valmis ja koira on steriloitu.

Tarhalla koirille annetaan kuukausittain loishäädöt, ja henkilökunta tarkkailee koirien kuntoa.

Terveysohjelma on kehitetty ja sitä kehitetään jatkuvasti yhdessä niin Suomen ja Romanian eläinlääkäreiden kuin muunkin maailman asiantuntijoiden avulla. Koirien terveys on ollut KKY:lle alusta alkaen prioriteetti. Koirien tuominen toisesta maasta ei ole täysin riskitöntä, ja kattavalla terveysohjelmalla pyrimme takaamaan mahdollisimman turvallisen tuonnin.

KKY on rekisteröitynyt Eviraan tuojaksi ja ilmoittanut maahantuomansa koirat Traces-järjestelmään jo vuodesta 2008. Yhteistyömme Suomen tulliin ja muihin viranomaisiin on aina sujunut ongelmitta, ja kunnioitamme heidän asiantuntemustaan ja tärkeitä neuvojaan, sillä meillä kaikilla on sama tavoite: Suomen eläinten terveystilanteen turvaaminen.

Lue lisää terveysohjelmastamme täältä.

Tämä on ikävä kyllä mahdotonta.

KKY on Eviraan rekisteröity koirien maahantuoja ja tekee Traces-ilmoituksen kaikista tuoduista koirista. Traces-menetelmään liittyy myös lähettävää tahoa koskevia velvollisuuksia: lähettävän tahon on oltava Tracesiin rekisteröity viejä lähtömaassa. Kaikki Romanian koiratarhat eivät yllä Traces-rekisteröinnin vaatimuksiin, ja ilman sitä koiria ei voi tuoda maahan, sillä se olisi salakuljettamista. Ja vaikka tarha olisikin Tracesiin rekisteröitynyt, emme kuitenkaan voi tuoda koiria meille tuntemattomilta tarhoilta. Olemme vastuussa koirien terveydestä sekä tuontimääräysten täyttymisestä tuonnin yhteydessä, ja näin ollen tuomme koiria sellaisilta tahoilta, joiden kanssa teemme yhteistyötä.

Varsinkin Facebookin kautta löytyy paljon romanialaisia koiratarhoja, jotka etsivät koteja koirilleen, ja on ihan mahdollista, että joskus voi löytää sattumalta juuri sen koiran, jota on itselleen etsinyt. Yksityiseen tuontiin liittyy kuitenkin aina riskejä, varsinkin jos tarhalla ei ole kokemusta koirien adoptoimisesta ulkomaille. Suosittelemme siis, että adoptoit koirasi jonkin suomalaisen koiria välittävän yhdistyksen kautta. Näin varmistat, että asiakirjat ovat varmasti aitoja ja oikeita sekä sen, että kaikki tuontimääräykset täyttyvät. Lue mielellään KKY:n ja Pelastetaan koirat ry:n yhteinen tiedote asiasta täältä.

Aivan pieniä pentuja ei tuoda Suomeen, sillä niitä ei ole ehditty vielä steriloida. KKY pitää erittäin tärkeänä, että kodittomuudelta pelastuneet koirat eivät itse kasvata ylipopulaatiota missään päin maailmaa.

Yhdistys ei myöskään koe kestäväksi toimintatavaksi tehdä adoptoijien kanssa ns. sterilointisopimuksia: on suuri riski, että koiranomistajat eivät lupauksestaan huolimatta steriloi koiraansa Suomessa, missä steriloinnin hinta on jopa yli kaksikymmenkertainen Romanian hintaan nähden.

Suomeen tulon kannalta on myös tärkeää, että koira ehtii käydä läpi koko rokotusohjelman, minkä jälkeen koiran terveys varmistetaan tarkkailemalla sitä tarhalla tarpeeksi kauan.

© 2012 Kodittomien koirien ystävät | Hemlösa hundars vänner | Friends of Homeless Dogs | info@koirienystavat.com